Näytetään tekstit, joissa on tunniste helppoa & terveellistä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste helppoa & terveellistä. Näytä kaikki tekstit

torstai 25. helmikuuta 2016

Luumu-kanelijogurtti


Aitokaneli eli Ceylonin kaneli.
Kaupan jogurttien kanssa olen jo aikaa sitten todennut, että vähemmän makeutettuihin on helppo tottua. Vielä terveellisempi ja yhtä maukas lopputulos on makeuttaa maustamaton jogurtti kuivatuilla hedelmillä.

Kanelia on joskus suositeltu makean himoa hillitsevänä. Kaneli ilmeisesti hillitseekin verensokerin heilahtelua. Jos kanelia syö usein, kannattaa etsiä ekokaupoista ceylonin kanelia, sillä meillä yleisesti myynnissä oleva kassia sisältää epäterveellistä kumariinia. Näin makea rajoitteeseen elämään se sopii hyvin.

Luumut ovat siitä kivoja hedelmiä, että niissä ei ole yhtä paljon sokeria, kuin kuivatuissa aprikooseissa, viikunoissa, rusinoissa ja taateleissa, joissa on nähtävästi kaikissa yli 50 % sokereita. Luumuissa sokereita on hieman vähemmän kuin noissa muissa ja lisäksi reilusti kuitua (7-9 %). Kuitua on muissakin kuivatuissa tosin yleensä hyvin, useimmiten yli 7 %.

Luumu-kanelijogurtti (1:lle)

2 dl  maustamatonta jogurttia (esim. AB)
4-6  kuivattua luumua
(2-3 rkl kauraleseitä)
1/2 tl  kanelia 

Laita silputut luumut ja leseet jogurttiin likoamaan yön yli (tai muutamaksi tunniksi). Mausta aamulla kanelilla ja sekoita hyvin. Jos jätät leseet pois voit liottaa myös vähemmän aikaa.

torstai 11. helmikuuta 2016

Rosmariinipuuro

Puuron syöntiin liittyy
lämpöisiä lapsuusmuistoja.
Olen lapsesta asti syönyt kaurapuuroa mielellään (ja keittänytkin sitä jo pienenä yhdessä isän kanssa), mutta vaikka vatsalle - ja kai muutenkin - kaurapuuro on hyväksi, väliin ihan pelkän puuron makuun kyllästyy. Olen herkkä vatsainen ja hyödynnän mielellään kaurasta helposti saatavan kuidun ja sen prepioottisen (eli vatsan hyviä bakteereja tukevan) vaikutuksen. Kaura-puuron syömisestä tulee hyvä olo, varsinkin jos ei keitä liian paksua puuroa.

Ennen maustoin puuron usein muilla viljoilla (neljä-viljaa tai ruis), mutta nykyisin muiden kotimaisten viljojen nauttiminen ei oikein ole suotavaa allergian vuoksi. Tosin tattaria voi tietenkin myös käyttää kauran maun rikastamiseen. Marjoista (mm. kuivatuista mustikoista) saa vaihtelua puuron päälle, mutta itse en ole varsinaisesti hillopuuron ystävä. Lapsuuden voisilmä ei joka päiväisenä puuron särpimenä ole kovin terveellinen.

Maailmalla suolaisia puuromaisia ruokia on aika paljon. Meillä puurot ovat useammiten joko makeahkoja tai hyvin yksinkertaisia. Kiinassa ja monissa muissakin Aasian maissa syödään myös suolaista riisipuuroa, congeeta. Hirssipuuro on usein afrikkalaisella aterialla tarjolla pääruoan kera. Maissipuuroa nautitaan taasen sekä eri osissa Amerikoita että tietyissä osin Afrikkaa samalla tavoin. Italialainen polentakin on oikeastaan pohjimmiltaan maissipuuro. Upma on perinteinen intialainen maustetu vehnäpuuro, jota nykyään valmistetaan myös kaurasta.

Mietin, miten voisin saada "suolaista" (eli ei-makeaa) vaihtelua aamu-puuroon, jollen halua syödä sitä esim. juustovoileivän kera. Siitä innostuneena tulin kokeilleeksi seuraavaa yhdistelmää ja näin syntyi mielestäni oikein maukas - ja helppo - rosmariinipuuro. Kannattaa kokeilla, jos yhtään pitää rosmariinin ja valkosipulin mausta. 


Rosmariinipuuro
1 annos löysähköä (mikro)puuroa 
ripaus rosmariinia
1 -2 pyöräytystä valkosipulimyllystä

Keitä puuro valmiiksi, mausta kuumana rosmariinilla ja valkosipulilla sekä sekoita hyvin. Käytä vähän tavallista vähemmän hiutaleita (isot hiutaleet ovat hyviä, mutta muutkin käyvät). Lisään suolan mielellään vasta valmiiseen puuroon, koska silloin pienempi määrä riittää pitemmälle. Anna hautua hetki. (Puuron riittävä löysyys ei tässä tapauksessa ole vain mielipide kysymys, vaan edellytys makujen kunnolliselle sekoittumiselle).

Gluteeniton puuro valmistuu puhdaskaurahiutaleista. Isoja hiutaleita valmistaa ainakin kotoinen Provena ja luomuna tanskalainen Urtekram. Puuroa voinee kokeilla muillakin miedoilla hiutaleilla, kuten esimerkiksi hirssillä. 

perjantai 15. tammikuuta 2016

Ei makeaa mahan täydeltä

Suolan tavoin makea turruttaa makuhermoja - sen on kertonut jo omat kokemukset että myöskin tutkimustulokset. Vähentämällä makeaa nauttii enemmän luonnollisista herkuista.

Olen ollut viime keväänä makea lakossa pari kuukautta ja aiemminkin erään kerran. Viimeksi jätin pois kaikki makeiset ja makeat jälkiruoat, mutta myös kuivattuja luumuja lukuunottamatta kaikki muut kuivatut hedelmät. Tuloksena oli se, että kirsikka tomaatit olivat muutaman viikon kuluttuja kuin karkkeja ja miedostisuolatut cashewpähkinät alkoivat maistua makeilta. En kuitenkaan korvaisi sokeria keinomakeuttajilla, jotka ainakin joidenkin tietojen mukaan sotkevat makean aistimista.

Nyt tavoitteenani on jälleen ryhtyä makealakolle ja ehkä vähän pysyvämmälle sellaiselle. Aluksi tarkoitus on taas jättää pois selkeästi makeat jälkiruoat ja makeiset, mutta myös suurin osa kuivatuista hedelmistä. Myöhemmin olisi ajatuksena rajoittaa kuivattujen syöntiä pieniin annoksiin ja syödä makeita jälkiruokia noin kerran pari kuussa ja karkkeja vielä harvemmin lukuunottamatta oikein tummaa suklaata.

Tutkimustiedon mukaan vähäinen lisätyn sokerin kulutus saa ruuan maistumaan makeammalta. Makeasta kuitenkin nauttii edelleen, toisin kuin vähäsuolaiseen tottunut, joka saattaa häiriintyä liiasta suolasta. Mieltymys makeaan riippuu perimästä. Itse olen valitettavasti perinyt sokerihiiren geenit. Lisätyn sokerin monet kielteiset terveysvaikutukset alkavat olla yleisesti tunnettuja. Omia ajatuksiani kenties eniten hätkähdytti se, että sokeri kuten tupakka vanhentaa ihoa, siitäkin huolimatta, että terveydelliset vaikutukset ovat vakavampia.

Kuivatuissa luumuissa on muuten 20-30 % vähemmän sokeria kuin muissa kuivatuissa hedelmissä. Useimmissa kuivatuissa hedelmissä on noin 50-70 % sokeria painoonsa nähden, kun luumuissa on noin 30-40 % (riippuen lähteestä ja ilmeisesti lajikkeesta). Lisäksi kuivatuilla luumuilla on matala glygeeminen indeksi (29). Syystä tai toisesta luumuista on todettu olevan apua painonhallinnassa ja hyötyä luustolle. Luustolle on ilmeisesti hyödyllistä ainakin se, että niissä on reippaasti K-vitamiinia.

Oman kokemuksen mukaan luumuja ei tule niin herkästi ahmittua kuin esimerkiksi rusinoita. Normaalisti syön kuivattuja hedelmiä kuin karkkeja. Luumuja syö kerralla ehkä muutaman. Lisäksi olen ajatellut, että kun kuivattujen hedelmien lajin rajaa yhteen eli luumuihin, niin vaihtelu ei lisää niiden himoa.

Aprikoosipuu hedelmineen.
CC-BY-2.0 by Karunakar Rayker from India
Sikäli aion kyllä edelleen käyttää kuivattuja hedelmiä lakonkin aikana, että käytän niitä maustamattoman jogurtin mausteena. Itse pidän erikoisesti aprikoosijogurtista. Kuivattuja hedelmiä valitessa kannattaa olla tarkkana, ettei niitä ole sokeroitu.



Laihduttajan aprikoosijogurtti
2-3 rkl kuivattuja apirkooseja pienittynä
2-2,5 dl paksuhkoaa maustamatonta jogurttia esim. Valion A+ kreikkalainen

Pilko tai revi aprikoosit pikku paloiksi. Kaada päälle jogurtti ja anna seistä 30-60 minuuttia, kunnes aprikoosit imeneet hieman kosteutta jogurtista. Sekoita ja nauti. Hyvää, helppoa ja terveellistä.